Ingegerd Råman x the HÖGDALEN esittelee ”Joy”-mallistonsa
Ingegerd Råman on muotoilija, joka on valloittanut ruotsalaisten sydämet suunnittelemalla luomuksia, joita itsekin haluaisi käyttää. Nyt hän uskaltautuu uusille vesille julkaisemalla ”Joy”-korumallistonsa – saatavana vain the HÖGDALENilta.
- Start
- Ingegerd Råman x the HÖGDALEN esittelee ”Joy”-mallistonsa
Ingegerd Råman on opiskellut keramiikkaa Capellagårdenissa, Konstfackissa ja Instituto Statale d'Arte per la Ceramicassa Italian Faenzassa. Hän aloitti matkansa dreijaamalla ja jatkoi lasimuotoilijana mm. Johansforsin ja Orreforsin lasitehtaille. Ingegerdin design ilmentää usein tarkkaa ja minimalistista tyyliä, ja hänen muotoiluaan arvostetaan laajalti. Nyt hän ottaa vastaan uuden haasteen ja suunnittelee koruja the Högdalen -valikoimaan.
Rokkareista Ingegerdiin
Ingegerd Råman on ollut Efva Attlingin esikuva jo kauan. ”Työskentelimme samaan aikaan Orreforsissa, ja kerran tulimme samalla taksilla lentokentältä. Tunsin niin suurta kunnioitusta häntä kohtaan, jopa pientä pelkoa”, Efva kertoo. “Viime vuonna mietin, voisiko Ingegerd olla yhtä utelias kuin minä. Lopulta kysyin, haluaisiko hän suunnitella koruja the Högdalenille. Ja kyllä, hän oli yhtä utelias!”
Tähän saakka the Högdalenin yhteistyökumppaneina ovat olleet muun muassa Jocke Berg ja Thåström – kaksi henkilöä, joita ei välttämättä heti yhdistäisi Ingegerd Råmaniin. ”Tämä on ollut ja on edelleen hyvin jännittävää”, Efva jatkaa. ”Varsinkin siksi, että olemme tekemässä jotain täysin uutta ja uskon, että tavoitamme aivan uuden kohderyhmän. Siksi loin the Högdalenin. Jotta voisimme keksiä ihan mitä tahansa. Rokkareista aina dame Ingegerdiin.”
Silkkaa iloa alusta loppuun
Ingegerd innostuu puhuessaan projektista. ”Tämän projektin parissa on ollut hyvin hauskaa, ja kaikki on sujunut upeasti alusta loppuun. Lähden projekteihin mukaan yleensä iloisena ja uteliaana, siksi suostun moneen. Mutta en ole koskaan ollut mukana tällaisessa projektissa, jossa kaikki on ollut pelkästään hauskaa, ilman huonoja puolia tai vastoinkäymisiä. Siitä syntyi rintakorun nimi: ’Joy’ eli ’Ilo’.”
Ingegerdin “Joy”-mallisto koostuu korvakoruista ja kahdesta erikokoisesta rintakorusta. Pavunmuotoiset korut ovat hopeaa, ja rintakoru kiinnitetään magneetilla. ”Ajatus pavunmuotoisesta rintakorusta oli kiinnostava”, Ingegerd kertoo. ”Papu pitää sisällään niin paljon lupauksia – lupauksia uusista pavuista, uudesta elämästä. Olen aina pitänyt papua kauniina, elämää antavana muotona. Ehkä siksi, että papu muistuttaa myös lapsen asentoa kohdussa.”
Elinikäinen kokemus kohtaa uuden materiaalin
Muotojen ja kuvioiden tutkiminen ei ole suinkaan uutta Ingegerdille, jolla on pitkä kokemus muotoilijana. Yhteistyön myötä edessä oli kuitenkin uusi aluevaltaus. ”Käytän materiaaleinani savea ja lasia, joiden parissa olen työskennellyt yli 50 vuotta. Kun sitten alkaa käyttää uutta materiaalia, haluaisi sen olevan yhtä hyvä kuin mihin on tottunut. Se voi olla vähän stressaavaa, mutta Torbjörn (kultaseppä Efvan ateljeessa, toim. huom.) oli upeasti tukenani. Ajattelin yhdistää nipun renkaita ja puristaa ne valtavaksi vyyhdiksi, mutta koska materiaali on kovaa, renkaat menivät rikki! Siinä kuitenkin oppii. Kun työskentelee erittäin taitavan ja itsevarman käsityöläisen kanssa, oppii itsekin. Juuri se tekee uusien materiaalien kokeilemisen niin jännittäväksi.”
Ingegerdin mainitsema ”vyyhti” on pavun kosmosmainen kuvio. Hän on aiemminkin käyttänyt kyseistä kuviota, mutta silloin materiaalina on ollut lasi. ”Mielestäni siinä on voimaa, koska se muodostaa loputtomia ympyröitä. Muodostin siitä rintakorun kuvion ja lisäsin täplät, jotka vaikuttavat liikkeen irrationaalisiin elementteihin.”
Ajattoman trendikäs rintakoru
Rintakorut ovat asusteita, joita tullaan näkemään muotimaailmassa yhä enemmän tulevina kausina. Ingegerd itse pitää rintakoruista enemmän kuin muista koruista. ”Efva kysyi, mitä haluaisin tehdä, enkä käytä muita koruja kuin rintakoruja. Koska työskentelen käsilläni, kädet ovat työkalujani, joita esimerkiksi rannekorut lyhentävät. Sen sijaan käytän usein rintakoruja, sillä siten saa kätevästi tuotua uutta eloa vanhoihin vaatteisiin.”
Ingegerdin muotoilusta löytyy myös vastuullisuusnäkökulma esteettisyyden ja toimivuuden lisäksi. ”Mielestäni on tärkeää tehdä asioita, jotka kestävät aikaa. Korujen tulee kestää pitkään ilman, että ne tuntuvat jääneen ajastaan jälkeen. Mielestäni olemme onnistuneet luomaan rintakorun, joka tuntuu modernilta nyt, mutta jota voi silti käyttää pitkään.”
”Rintakoru on kätevä myös matkoilla. Asustaan saa juhlavamman illalliselle laittamalla vain kivan rintakorun. Tai voit ensin käyttää pienempää korua ja sopivan tilanteen tullen vaihtaa sen isompaan. ’Voi, kuinka eleganttia’ toiset ehkä ajattelevat ja kuvittelevat sinun vaihtaneen asua”, Ingegerd selittää nauraen.
Mieleinen koru yhdistää
Ingegerd Råman muotoilee asioita, joista hän itse pitäisi ja joita haluaisi käyttää. Hänen aikaisemmille töilleen on ollut ominaista selkeälinjaisuus ja yksinkertaisuus. ”Joy” eroaa aiemmasta tyylistä pehmeän, orgaanisen muotokielensä ansiosta. ”Ihmiset varmaan luulivat, että suunnittelisin nelikulmaisen rintakorun, jonka keskellä on viiva. Sen sijaan teenkin jotain lämmintä ja naisellista, josta pidän.”
”Minulla on tapana sanoa, että olen itse ensimmäinen asiakas”, hän sanoo. ”Ajatukseni on, että haluaisin käyttää korua jatkuvasti. Tietenkään muut eivät tiedä sitä, mutta sen voi tuntea. Me ihmiset olemme enemmän samanlaista kuin erilaisia, ja meillä on paljon yhteistä. Jos joku muukin pitää rintakorusta ja haluaa käyttää sitä, tuntuu kuin kuuluisimme yhteen. Kun ihmiset pitävät siitä mitä teet, siitä tulee jotakin yhteistä, jonka jaamme."
Efva lisää: ”Minulla on aina ollut Ingegerdin laseja kotona, ja olen ihaillut häntä monta monituista vuotta. Tunnistan Ingegerdin muotokielen uudessa rintakorussamme ja odotan innolla, että pääsen käyttämään sitä. Muistamme Albrightin ja hänen valtavan rintakorukokoelmansa, mutta sen jälkeen rintakorut ovat jääneet vähemmälle huomiolle. Viime aikoina ilmassa on ollut rintakorun uusi tuleminen.”
Kysyttäessä Ingegerdiltä ottaako hän yhteistyöstä jotain mukaansa tulevaisuuteen, hän vastaa: ”Niin käy aina, vaikka sitä ei osaisikaan tarkemmin määritellä. On aina hieman pelottavaa tehdä jotain täysin uutta, ja joka kerta miettii, miten se otetaan vastaan. Tuntuu kuin laskisi kaarnalaivan vesille ja toivoisi sen seilaavan toiselle puolelle maailmaa. Vasta myöhemmin selviää, mitä on oppinut ja mitä ei.”
”Silti on aina hauskaa työskennellä ihmisten kanssa, joiden kanssa yhteistyö luistaa; kuin mukava pieni tauko. Kuka tietää, ehkä saan jonain päivänä palata Efvan luo uuden luonnoksen kanssa.”
